Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät kokosi laaja-alaisesti ammatillisen koulutuksen henkilöstöä pohtimaan opiskelijan hyvinvointiin liittyviä aiheita. Keskiviikon Kiinni opintoihin ja työelämätaitoihin -seminaarissa kuultiin Nitoja-toimintamallista, vertaissovittelusta sekä SAKU ry:n toiminnasta oppilaitosten arjessa. Päivän muita teemoja olivat esimerkiksi asuntolatoiminnan hyvät käytännöt sekä Kohti työelämää -uraohjausmenetelmä.

Aiheisiin tutustumista pääsi jatkamaan menetelmätorilla, jossa mukana olivat muun muassa Työterveyslaitos, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Vertaissovittelun tiimi.  Vertaissovittelun mahdollisuuksia esittelivät torilla yhteyspäällikkö Harri Väisänen sekä vertaissovittelijoina Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa toimivat Nilla Kaurissalo ja Petteri Maunula.

Ammatillisissa oppilaitoksissa vertaissovittelun ensiaskeleet on otettu vuonna 2009.  Vertaissovittelu on saanut hyvän alun etenkin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa. Kaurissalo ja Maunula pitävät sovittelua hyvänä tapana saada asioita järjestykseen.

-Kun kutsu opiskelijoille sovitteluun on tullut, niin sitä alkaa miettimään, mitä on tapahtunut. Kun tajuaa tilanteen, niin syntyy halu myös ratkaista se. Sovittelutilanteita on ollut 20 - 30 välillä vuoden aikana ja kaikki niistä ovat onnistuneet, kertovat Maunula ja Kaurissalo kokemuksistaan.

Loistavia luentoja

Torstain työpajoissa aiheina olivat nuorten osallisuus käytännössä, työ- ja toimintakyky, paremmat arjentaidot sekä opintojen läpäisyn tehostamisen ohjelma.

Päivien suosituimmassa työpajassa pohdittiin nuorten työ- ja toimintakyvyn edistämisen käytäntöjä ammattioppilaitoksissa ja sieltä yhtenä keinona erityisesti ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa. Työpaja oli samalla jatkoa Jyväskylän yliopiston ammatillisen koulutuksen opettajien täydennyskoulutukselle. Mika Lehtonen Luovista osallistui täydennyskoulutuksen myötä hyvinvointipäiville ensimmäistä kertaa.

-Päivillä on ollut loistavia luentoja. Vaikka osuuksissa on ollut paljon teoriataustaa, niin samalla on saatu esille myös hyviä käytännön näkökulmia. Täydennyskoulutuksen lisäksi olisi ollut muitakin kovia juttuja tarjolla esimerkiksi nuorten osallisuuteen liittyen.

Hyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä työtä

Esityksistä Lehtonen haluaa nostaa esille erityisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehitysjohtaja Jatta Herrasen puheenvuoron, jossa käsiteltiin hyvinvoivan oppimisympäristön toteuttamista ja onnistumista käytännössä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä palkittiin marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinnolla. Laatupalkintokilpailussa teemana tänä vuonna oli hyvinvoiva oppimisympäristö.

-Herrasen puheenvuorosta tuli esille, mitä hyvinvoiva oppimisympäristö käytännössä merkitsee. Asiat on nivottu arvoihin ja strategioihin sekä rakenteisiin ylhäältä alas, eivätkä ne ole mitään erillistä kikkailua.

-Hyvinvoinnin edistäminen on hemmetin pitkäjänteistä työtä ja tarvittavat muutokset on jonkun puskettava eteenpäin. Ehkä siihen vaaditaan erillinen ihminen, joka vie asioita eteenpäin. Hyvistä toimista huolimatta Pohjois-Karjalassakin on silti 10 prosentin keskeyttämisprosentti. Haluaisin tietää, mitä näiden veijareitten hyvinvointiin kuuluu. Onko se vaan niin, että keskeyttäminen on osa evoluutiota, mietiskelee Mika Lehtonen.

Mukana muuttuvassa maailmassa

Hyvinvointipäivien ykkösantina Lehtonen nostaa esille tekemisen kautta oppimisen. Kahvipöydässä Lehtosen mielipiteen jakaa myös Timo Järvinen Koulutuskeskus Sedusta. Uusista ajatuksista saadaan voimaa arjen työhön.

-Kun jotakin lähtee tekemään, niin se laventaa aina maailmankuvaa. Nuoretkin muuttuvat koko ajan tuoden sitä kautta opetukseen erilaisia haasteita. Opettaminen on kehittämistyötä ja kehittyvää työtä. Mikään ei ole valmista, uskoo Timo Järvinen.

Inspiraatiota ja vahvistusta

WinNovan Marja Gustafsson ja Tampereen ammattiopiston Ulla Haukilahti kiittelivät saaneensa päiviltä hyviä käytäntöjä oppilaitoksen arkeen mukaan vietäväksi. Toisten toimintatavoista saa sekä vinkkejä että vahvistusta omaan työhönsä.

-Sain päiviltä sen, mitä oletinkin. Aina saa jotakin uutta inspiraatiota omaan tekemiseen. Toisten ajatuksista syntyy herätyksiä tehdä muutakin kuin sitä, mihin on tottunut. Toisaalta kuulee myös, että muuallakin on samoja ongelmia kuin meillä. Lohduttaa, että samojen asioiden kanssa eri puolilla painitaan, kuvailee Marja Gustafsson.

Seuraavien päivien suunnitteluun löytyy liikunnanopettajilta yhteinen toive. Ohjelmaan olisi hyvä lisätä liikunnan ja terveystiedon opetukseen käytännön vinkkejä.

-Toivoisin, että meille liikunnan opettajille olisi myös ihan oma ryhmä. Nyt asioita oli laaja-alaisesti esillä. Tässä yhteydessä voisi nostaa myös liikunnan ja terveystiedon ajankohtaisia asioita esille. Hakea yhdessä kollegojen kanssa lisää virtaa käytännön työhön, ehdottaa Gustafsson.

-Tai vaikka lähteä liikunnan ja terveystiedon opettajien joukolla koulutuspäiville Kuerkievariin, vinkkaa Haukilahti.

Kuvagalleria