Sakumaista

SAKUMAISTA-BLOGI |28.5.2026

KIRJOITTAJA

Teija Ryhtä

nuorisotyön ja vaikuttamisen asiantuntija,
Seta ry
 

Teija Ryhtä työskentelee valtakunnallisessa Seta ry:ssä nuorisotyön ja vaikuttamisen asiantuntijana. Hän on kehittänyt turvallisemman tilan käytäntöjä ja häirintäyhdyshenkilötoimintaa lähes 10 vuoden ajan.

Yhteisellä vastuunkannolla rakennetaan turvallisempia oppilaitoksia

Etusivu 9 Sakumaista-blogi 9 Yhteisellä vastuunkannolla rakennetaan turvallisempia oppilaitoksia

Turvallisemman tilan periaatteet ovat yleistyneet viime vuosina niin harrastustoiminnassa ja yleisötapahtumissa kuin oppilaitoksissakin. Huolella laaditut periaatteet ovat loistava käytännön työkalu yhdenvertaisuuden edistämiseen. Yhtä kaikenkattavaa ja jokaiseen tilanteeseen sopivaa listaa periaatteista ei ole olemassa, sillä niissä tulee aina huomioida toimintaympäristö ja osallistujien tarpeet.

Olen itse ollut kehittämässä turvallisemman tilan periaatteita muun muassa harrastajateatterissa, urheiluseurassa ja esittävän taiteen tapahtumissa sekä työni kautta tietysti myös Setan monia eri toimintamuotoja varten. Lasten vertaisryhmän periaatteet näyttävät hyvin erilaisilta kuin aikuisten väliseen kokoustamiseen tarkoitetut, vaikka myös yhtäläisyyksiä löytyy.

Periaatteiden tulee olla kohderyhmälle ymmärrettävät ja mahdollisimman käytännönläheiset. Esimerkiksi lista kieltoja ohjaa lähestymään asiaa tarpeettoman kielteisesti; konkreettinen ohje toivotusta toiminnasta taas rohkaisee noudattamaan periaatteita. Usein parhaat periaatteet kehitetään siten, että osallistujat ovat itse mukana niiden laatimisessa. Oppilaitoksessa tämä tarkoittaa tietenkin opiskelijoiden osallistamista. On tärkeää olla myös valmis muokkaamaan periaatteita yhdessä, kun jostakin asiasta opitaan lisää tai keksitään entistä parempi tapa sanoittaa toimintaohjeita.

Lupauksena avoin mieli ja vastuunkanto omasta toiminnasta

Tyypillisesti turvallisemman tilan periaatteet löytyvät julisteesta seinältä, tai ne luetaan ääneen tilaisuuden alussa. Näin niistä tulee kaikille yhteistä, jaettua tietoa. Periaatteiden olemassaolo on kuitenkin vasta ensimmäinen askel – tositoimiin ne pääsevät vasta, kun on tarpeen puuttua niiden rikkomiseen tai pohtia yhdessä, oliko jonkun käytös periaatteiden mukaista!

Periaatteiden tärkeänä tavoitteena onkin opetella yhdessä ottamaan puheeksi, jos jokin asia vaivaa tai toisen käytös on loukkaavaa. Periaatteisiin sitoutuminen tarkoittaa sitoutumista myös siihen, että on valmis ottamaan vastaan palautetta omasta toiminnastaan. Keneltäkään ei vaadita kaiken osaamista ja tietämistä etukäteen, vaan ennen kaikkea vastuunkantoa omasta käytöksestä ja avointa mieltä uuden oppimiseen ja omien asenteiden haastamiseen.

Monet turvallisemman tilan rikkomukset, kuten tahattomasti loukkaavat puheenvuorot, voidaan käsitellä lempeästi mutta napakasti saman tien. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus puuttua omalla tavallaan; pienin mahdollinen puuttuminen on kysyä ”oliko toi OK?”. Usein tilanne voidaan selvittää rakentavasti keskustellen, kun kaikki muistavat suhtautua asiaan avoimin mielin. Rakentava palaute ei ole henkilökohtaista tuomitsemista, vaan kohdistuu aina haittaa aiheuttaneeseen toimintaan henkilön tai tämän ominaisuuksien sijaan.

Oppilaitoksessa vastuuta kantaa myös henkilökunta

Oppilaitoksissa kohdataan myös vakavampia tilanteita, kuten syrjintää tai häirintää. Niiden käsittelyyn tulee olla omat ohjeet, jotka voivat olla osa turvallisemman tilan periaatteita tai esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Oppilaitoksen henkilökunnalla on lakisääteinen vastuu puuttua syrjintään ja häirintään ja huolehtia siitä, että sen toistuminen ennaltaehkäistään. Jos oppilaitos ei puutu henkilökunnan tietoon tulleeseen syrjintään tai häirintään, sen katsotaan syyllistyvän laissa kiellettyyn syrjintään.

Onkin erityisen tärkeää, että opiskelijat voivat aidosti tuoda kaikki häirintä- ja syrjintätilanteet henkilökunnan tietoon. Moni miettii, onko tilanne tarpeeksi vakava, että se kannattaa edes ottaa puheeksi. Kannustan lämpimästi kertomaan kaikista epämiellyttävistä tilanteista ja epäasiallisesta käytöksestä – on henkilökunnan tehtävä auttaa tarkastelemaan sitä, oliko kyseessä laissa kielletty syrjintä tai häirintä! Vaikka kyse ei olisikaan niistä, tulee henkilökunnan aina myös varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen asian käsittelyyn.

Puuttumatta jättäminen antaa aina viestin siitä, että loukkaava tai syrjivä käytös onkin hyväksyttävää. Tällöin toiminta on räikeästi ristiriidassa oppilaitoksen arvojen tai turvallisemman tilan periaatteiden kanssa. Siksi puuttuminen – vaikka vähän haparoiva sellainen – on aina hiljaisuutta parempi vaihtoehto!

Lisää blogikirjoituksia

Jäätävä paketti

Jäätävä paketti

SakumaistaKIRJOITTAJAtoiminnanjohtaja, SAKU ry Saijalla on SAKU ry:ssä jo yli 20 vuoden työkokemus, mutta monipuoliset toiminnan sisällöt, alati muutoksessa oleva toimintaympäristö ja ihmiset, joiden kanssa työtä tehdään, tuottavat edelleen iloa ja innostusta työhön....

Yhteisöllisyys syntyy pienistä teoista

Yhteisöllisyys syntyy pienistä teoista

SakumaistaKIRJOITTAJAyhteisöpadagogi, ammatillinen opettajaSuomen Diakoniaopisto Sina Silventoinen on rohkea oman tien kulkija, yhteisöpedagogi ja ammatillinen opettaja, joka kiinnostuu yksilön hyvinvoinnista osana yhteisöjä ja rakastaa tanssia kesäsateessa paljain...