.png)
Kohtaaminen on arjen hyvinvointityötä
Tässä blogissa SAKU ry:n toimiston porukka ja aktiiviset sakulaiset oppilaitoksista eri puolilta maata kertovat ajatuksiaan liikunnasta, kulttuurista ja työstä hyvinvoinnin edistämiseksi. Ja joskus jostain ihan muusta.
Sakumaista: Kohtaaminen on arjen hyvinvointityötä
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivillä 3. – 4.12. alleviivattiin koulutuksen merkittävyyttä osana nuorten hyvinvoinnin turvaverkkoa. Toisen asteen koulutuksessa olevan nuoren kehitykseen kuuluvat identiteetin vahvistuminen, itsenäistymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen alkaminen. Toisen asteen opinnot ovat tärkeä vaihe myös elinikäisen oppimisen ja työelämätaitojen haltuunotossa. Toisen asteen koulutuksessa hyvinvoinnin edistämisen painopiste onkin nuoren omien terveyttä ja hyvinvointia edistävien taitojen ohjauksessa siten, että taidot juurtuvat nuoren elämäntapoihin ja ne tunnistetaan tärkeinä työelämätaitoina.
Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin ja yhteiskuntaan osallistumisen vahvistamiseksi onkin koko vuosituhannen alun ajan kiinnitetty erittäin paljon huomiota käynnistämällä hankkeita ja toimenpideohjelmia. Niin valtiovallan kuin koulutuksen järjestäjien kehittämistoimet ovatkin vaikuttaneet siihen, että ammatillisen koulutuksen arvostus ja suosio on ollut merkittävässä kasvussa koko 2000-luvun. Suosion kasvu ja saavutettu arvostus ei poista kehittämistarpeita jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, vaan kehittämistyötä jatketaan edelleen.
Valtiovallan toimesta on valmisteltu koulurauhaa ja opiskeluturvallisuutta lisäävä lakiuudistuspaketti, kokonaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä käynnistetty tutkintouudistuksen valmistelu, jossa liikunta, terveystieto ja työkyky ovat saamassa aikaisempaa näkyvämmän roolin. Läpäisyn tehostamisen ohjelmassa on käynnistymässä kolmas vaihe. Ohjelmassa on kehitetty useita erilaisia toimintatapoja ja malleja erilaisille oppijoille ja opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai kohdennettua opinto- ja uraohjausta. Ohjelmaan kuuluvissa hankkeissa on keskitytty koulutuksen laadun parantamiseen, mikä mahdollistaa nuorten paremman koulutukseen kiinnittymisen ja opintojen läpäisemisen tavoiteajassa.
Koulutuksen järjestäjät ovat panostaneet hyvinvoinnin edistämiseen kehittämällä mm. valtionavustuksilla ja ESR-rahoituksella toimintamalleja ja käytäntöjä nuorten hyvinvoinnin ja arjen taitojen parantamiseksi koulutuksen nivelvaiheissa ja opintojen aikana. Yksilöllisten opintopolkujen ja opiskelun työelämälähtöisten tukipalvelujen kehittäminen ovat myös osaltaan edistäneet opiskeluhyvinvointia. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ovat osanneet verkostoitua paitsi työelämäkumppaneiden myös hyvinvointityötä edistävien tahojen kanssa.
Oppilaitosten arjessa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen toteutuu kattavimmin eri tahojen yhteistyöllä. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä muun muassa evankelisluterilaisen kirkon ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Kirkon ja kolmannen sektorin yhteistyössä merkittäväksi on noussut opiskelijoiden yhteisöllisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Tärkein osa-alue yhteisöllisessä hyvinvoinnissa on opiskelijoiden suhde omaan opiskeluryhmäänsä. Nuorelle merkittävimpiä kokemuksia on kuuluminen, osallisuus ja vaikuttaminen omaan ryhmäänsä. Kuuluminen ryhmään ratkaisee lähtökohtaisesti sen, tuleeko nuori kouluun ja motivoituuko hän opiskeluistaan. Nuoren hyvinvointia heikentää puolestaan kokemus ulkopuolisuudesta, yksinäisyydestä, osattomaksi jäämisestä. Ne saattavat johtaa nuoren kyynisyyteen tai uupumukseen. Oppilaitoksissa aikuisten tehtävänä on tukea tavoitteellisesti ja pitkäkestoisesti opiskelijaryhmien keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja mahdollisten konfliktien ratkaisemista. Yhteisöllisen hyvinvoinnin tukeminen ei rajaudu vain koulutilaan; keskeistä on yhteys myös opiskelijan koulutilan ulkopuolisiin yhteisöihin ja verkostoihin. Kirkko ja kolmas sektori ovat juuri niitä tahoja, jotka luovat yhteyden opiskelijan koulutyön- ja vapaa-ajan välille.
Opiskelijoiden hyvinvointia edistävät merkittävästi opiskelijoita kohtaavat aikuiset. Useimmat opiskelijan kysymyksistä ja pulmista voidaan kohdata ja ratkaista koulun arkisissa tilanteissa. Tämä edellyttää aikuiselta kohtaamisen taitoa, kuuntelua ja läsnäoloa. Läsnäolo opiskelijan arjen tilanteissa on sellaisen vuorovaikutuksen lähtökohta, jossa opiskelija voi sanoittaa itse elämäänsä ja sille merkityksellisiä asioita. Opiskelijan oman elämän merkitykselliseksi kokeminen on ensisijaista osallisuuden vahvistamista. Opiskelijan osallisuus omaan elämään luo yhteyden myös opiskelijayhteisöihin ja opiskeluihin motivoitumiseen.
Ratkaisevaa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa on hyvinvointipuhe. Ongelmasta puhuminen ei poista ongelmaa, mutta ratkaisuista puhuminen johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen taidot ovat ammatillisessa koulutuksessa oleellinen osa työelämätaitoja ja niiden kehittäminen on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien aikuisten tehtävä.
Kirkkohallituksen oppilaitostyön asiantuntija Elina JuntunenSAKU ry:n verkostokoordinaattori
Ville Virtanen
Ville Virtanen
Kirjoittajat ovat ammattiopistojen ja järjestöjen kanssa yhteistyötä tekeviä hyvinvointityön, kohtaamisen ja verkostotyöskentelyn ammattilaisia.
Tulokset
Ilmoittautumiset
SAKU-kalenteri
Henkilöstö
-
01.07.2015
-
21.08.2015
-
05.09.2015 - 06.09.2015
-
04.10.2015
-
21.11.2015 - 22.11.2015
Opiskelijat
-
01.09.2014 - 30.09.2014
-
21.08.2015
-
09.09.2015
-
16.09.2015 - 29.01.2016
Kommentit
san antonio spurs jerseys
jordan shoes,
I am genuinely glad to read
My programmer is trying to
You can definitely see your
Hello! I realize this is kind
Can you tell us more about
Hi to every single one, it's
I'm impressed, I have to
No matter if some one
I'm impressed, I have to
Hey there just wanted to give
First off I would like to say
Hi there everybody, here
Hiya very nice website!! Man
Amazing blog! Is your theme
Kirjoita uusi kommentti