Yhteisöllisyyden rakentamisessa korona-ajan jälkeen on iso työmaa

Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivien teemana oli yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen. Päivien aikana kuultiin tiukkaa faktaa siitä, miltä näyttävät nuorten ja etenkin amisten hyvinvointihaasteet tällä hetkellä. Amisarkeen ajatukset ja ideat yhteisöllisyyden rakentamiseen leviävät seminaarista 140 osallistujan voimalla.

Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 2022 järjestettiin SAKU ry:n ja koordinaatiohanke Galaksin yhteistyönä. Seminaarin ensimmäisen päivän teemana oli yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen. Galaksin tuottamana toisena päivänä perehdyttiin työpajoissa Oikeus osata -kehittämisohjelman teemoihin hyvinvointi, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus.

Savon ammattiopiston opiskeluhuollon koordinaattori Seija Kärki tarttui puheenvuorossaan opiskeluhuollon haasteisiin ja mahdollisuuksiin opiskelijan kasvun ja opintojen tukemisessa.

-Opiskelijan hyvinvointiin panostamista voi ajatella runkopatjapedagogiikan kautta. Opetusta ja opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa vain, jos sängynjalat eli erityinen tuki, ohjaus, opiskeluhuolto sekä opiskelijakuntatoiminta ja opiskelijoiden osallisuus toimivat. Kokonaisuuden ympärillä on vuoteen kehikko, joka on yhteisöllisyyden kulttuuri oppilaitoksessa. Opiskelijoiden läsnäolo perustuu siihen, että kaikki nämä jalat kantavat, kuvailee ajatusmallia Seija Kärki.

Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteen kasaantumista kuvasi puheenvuorossaan kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. Yksinäisyystutkijat puhuvat ostrakismista, jossa yksilö kokee ulkopuolisuuteen sulkemista, muille näkymättömyyttä, kuulumattomuutta ja merkityksettömyyttä.

-Tutkimuksessamme yksinäisyyden kokemusta koronarajoitusten jälkeen koki 17 prosenttia vastaajista. Neljäsosa nuorista kokee, että ei ole läheistä ystävää tai porukkaa, johon kiinnittyä. Jos yksinäisyyteen puuttuminen otettaisiin yhtä todesta kuin kiusaamiseen puuttuminen, niin uskon, että sen taklaaminen on mahdollista, muistuttaa Niina Junttila.

Tehdä hyvää on perustarve

Toisen päivän työpajoissa aiheina olivat Oikeus osata -kehittämisohjelman teemat hyvinvointi, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. EHYT ry:n vetämässä pajassa käsiteltiin digipelaamisen haittoja ja hyötyjä. Pajojen keskusteluissa hyödynnettiin Erätauko-menetelmää, jonka käyttöön osallistujat johdatti Erätaukosäätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Seminaarin päätteeksi pohdittiin yhteisöllisyyden ja osallisuuden roolia merkityksellisen elämän lähteenä hyvinvoinnin psykologian dosentti Frank Martelan johdolla. Elämän merkityksen kiteyttämisen Martela kokosi ihmissuhteiden ja itsensä toteuttamisen yhtälöön.

-Ihmisellä on perustava taipumus haluta tehdä hyvää toisille. Tekemällä hyvää voi vahvistaa omaa hyvinvointia ja terveyttä. Elämän merkityksen tiivistyksessä yhteen lauseeseen ovat mukana ihmissuhteet ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet. Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.

-Perustarpeet ovat läsnä iästä riippumatta. Motivaation tukeminen on tärkeää, jotta nuori löytää oman äänensä ja tapansa elää omannäköistä elämää. Jos nuorelta puuttuu osaaminen löytää yhteisöllistä tekemistä, niin silloin tarvitaan myös aktiivista vetämistä mukaan, toteaa Frank Martela.

Suoraa puhetta Savosta - ja muualtakin

Keskiviikon lounaspöytään kokoontunut Turun ammatti-instituutin kahdeksan osallistujan ryhmä antoi monelle päivien esiintyjälle suitsutusta.

-Frank Martela piti huippuluennon. Korkeasti koulutettu puhuja puhui maallikoille osuvasti. Kärjen Seijan puheenvuoro oli maanläheistä suoraa puhetta Savosta, kuvaa kuraattori Kati Länsiö.

-Niina Junttila puhuu todella miellyttävästi ja kansantajuisesti. Kaikesta kuuli, että aihe oli hänelle tärkeä ja merkityksellinen. Asiaa ei esitelty tilastoina vaan tarinoiden kautta, lisää opiskelijatoiminnan koordinaattori Satu Hovi.

Puhetta lisää turkulaisten ryhmä olisi toivonut kuulevansa hyvinvointialueiden tuomista muutoksista sekä oppivelvollisuudesta. Oppilaitoksissa aiheet puhuttavat juuri nyt niin vahvasti henkilöstöä.

Hyvä pikakomennus seminaariin

Nopeat ratkaisut toimivat myös seminaaripäivissä. Koulutuskeskus Brahen Ruukin luonto- ja hevoskeskus kasvatus- ja vapaa-ajanohjaaja Kirsi Heiskanen lähti seminaariin yhden päivän varoitusajalla.

-Pikakomennuksella tulin, kun työkaveri joutui leikkaukseen. Tosi paljon on tullut sisällöistä uusia ideoita ja ajatuksia, joita voi työssä käyttää hyödyksi. On myös tullut itselle vahvistusta siitä, että oikeita asioita on tehty.

-Erityisesti jäi mieleen Niina Junttilan puheenvuoro. Yksinäisyyttä on mietitty paljon työn puolesta, että saisi työkaluja siihen, miten nuoret saataisiin takaisin yhteisöllisyyteen. Siinä on iso työmaa. Niinan puheen aikana salissa oli koskettavan hiljaista. Sen aisti, miten esitys imi mukaansa, kiittää Kirsi Heiskanen.

Kuvagalleria