Verkostoista vahvuutta hyvinvoinnin edistämiseen

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto haluaa edistää opiskelu- ja työhyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa levittämällä verkoston jäsenten tuottamaa materiaalia, menetelmiä ja työkaluja sekä järjestämällä moniammatillisia kohtaamisia. SAKU ry koordinoi verkoston aktiivista toimintaa. Yhteistyön mahdollisuuksia on monia.

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkostoon kuuluu hyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatioiden sekä kirkon ja kolmannen sektorin järjestöjen edustajia. SAKU ry:n koordinoiman hyvinvointiverkoston tavoitteena on edistää opiskelu- ja työhyvinvointia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

-SAKU ry:llä on ammatillisen kentän tuntemus. Haluamme olla tukemassa verkoston jäseniä heidän tärkeän viestinsä välittämisessä ammatilliselle kentälle. Olla mukana yhteistyössä, jossa palveluiden hyödyntämistä rakennetaan osaksi opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Yhteistyö on win-win-tilanne, jossa hyvät materiaalit löytävät hyviä väyliä viestien välittämiseen oppilaitokseen, kuvailee verkostokoordinaattori Maria Käkelä.

Hyvinvointiverkoston asiantuntijuus näkyy muun muassa ammattiosaajan työkykypassin tehtäväkorteissa, joiden sisällöillä lisätään opiskelijoiden tietoa, taitoa ja motivaatiota huolehtia omasta työkyvystään ja hyvinvoinnistaan. SAKU ry järjestää lukuvuoden aikana useita virtuaalikahviloita sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Toteutuksessa mukana on myös hyvinvointiverkoston jäseniä. Hyvinvointivirtaa-viikolla järjestöt tarjoavat sekä toiminnallisia pisteitä että materiaaleja tueksi oppilaitoksien tapahtumien järjestämiseen. Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden esittelyyn puheenvuoroissa, työpajoissa ja hyvinvointitorilla. 

-Hyvinvointiverkosto tarjoaa väyliä viedä omia palveluita eteenpäin. Pienet resurssit tuplaantuvat verkostossa. On hyvä, että on eri näkökulmista toimijoita, joilla on tahtoa pitää opiskelijoiden hyvinvoinnista huolta, koulutussuunnittelija Anu Rautama EHYT ry:stä tiivistää hyvinvointiverkoston merkityksen.

Viestit kulkevat

Valtakunnallisesti terveiden elämäntapojen puolesta toimiva Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on toiminut hyvinvointiverkostossa alusta alkaen. Koulutussuunnittelija Anu Rautama vastaa järjestössä toisen asteen ehkäisevästä päihdetyöstä sekä huolehtii kouluttajaverkostosta, joka toteuttaa EHYT ry:n päihde- ja pelikasvatusta alakoululaisista toisen asteen opiskelijoihin asti.

-Koen, että hyvinvointiverkoston väylien kautta saamme EHYT ry:n teemoista, maksullisista ja maksuttomista palveluista, vietyä viestiä eteenpäin. Työkykypassin tehtäväkortit ja Hyvinvointivirtaa-viikko tarjoavat mahdollisuuksia viedä päihdetyön asiaa sinne, minne pitää. Yhteistyön avulla saamme viestiä teemoistamme eteenpäin valtakunnallisesti, mistä on suuri apu meille järjestönä. 

-En kerkeä tutustua muiden sisältöihin aktiivisesti, mutta verkoston avulla lisääntyy tietoisuus siitä, mitä muuta kentällä on tarjolla. Hyvinvointiverkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja vertaistukea työhön.

Hyvinvointiverkostossa ajankohtaiset tiedot kulkeutuvat eteenpäin Hyvinvoiva amis -uutiskirjeessä, joka postitetaan verkoston jäsenille joka toinen kuukausi. Hyvinvoiva amis -sivustolta voi ottaa käyttöön myös hyvinvoinnin vuosikellon, jossa verkoston jäsenet pääsevät kertomaan omista tapahtumistaan ja johon pääsee lisäämään myös oppilaitoksen omat hyvinvointitapahtumat.

Päihteistä uskalletaan keskustella

Hyvinvointivirtaa-teemaviikolle EHYT ry markkinoi Päihdeilmiö-oppitunteja opiskelijoille sekä muun muassa materiaaleja keskusteluun digipelaamisesta ja kannabiksesta. Anu Rautama kuvaa tapaamisten opiskelijoiden kanssa olevan työssään juhlanpaikkoja.

-Pääsen aika harvoin tapaamaan opiskelijoita työssäni. Enemmän teen työtä kouluttamieni kouluttajien kanssa. Opiskelijoiden kohtaaminen ja juttelumahdollisuudet ovat juhlanpaikkoja. Kohtaamisissa et vaan anna, vaan opit ihan sikapaljon. Oppi voi olla sekä positiivista että ahaa-elämyksiä siitä, että ai näinkö se onkin. Kohtaamiset auttavat ymmärtämään kenttää paremmin.

-Keskustelukulttuuri päihteistä keskusteltaessa on muuttunut paljon. Nuoret uskaltavat keskustella aiheesta ja mennä keskusteluissa syvällekin, mikä on makea juttu. Ryhmänohjaajille toivon rohkeutta napata materiaalejamme käyttöön. Päihteistä keskustelua ei tarvitse pelätä. Keskusteluissa aikuinen on ensisijaisesti kohtaamassa nuoria, kuulemassa heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään, mutta samalla hän on nostamassa esiin uusia näkökulmia, haastamassa nuoria pohtimaan lisää, Rautama kannustaa kohtaamisiin nuorten kanssa.