Työkyvystä huolehtiminen on huippuosaamista

Suomen ammattitaitomaajoukkueen menestystä EuroSkills-kilpailussa juhlistettiin perjantaina Helsingissä. Kahdeksantoista kisaajan joukkue kotiutti Herningin kisoista mukaansa yhden kulta-, yhden hopea- ja yhden pronssimitalin sekä seitsemän kunniamainintaa. Palkintotilaisuudessa kilpailijat saivat mukaansa myös Työkykypassitodistukset osoituksena omaan työkykyyn ja -hyvinvointiin panostamisesta.

Ammattitaidon EM-kilpailut järjestetään kahden vuoden välein. Suomen joukkue koostui kahdeksastatoista kilpailijasta. Mitalitilastoihin joukkue keräsi värisuoran, kun Perho Liiketalousopiston Daniel Romi voitti kultaa kokkikisassa, Kouvolan ammattiopiston Aleksi Laine sai hopeaa elektroniikka-alalta ja muotialan pronssin otti Koulutuskeskus Salpauksen kilpailijapari Inka Nurminen ja Elja Saraluoto.

Helsingissä järjestetyssä joukkueen päätösjuhlassa onnittelupuheen kilpailijoille sekä heidän tukenaan toimiville ammattitaitoeksperteille piti opetusministeri Anders Adlercreutz.

”Monelle kisoihin osallistuminen on henkilökohtaisen kasvunpaikka. Itse en tiedä, mitä se tarkoittaa asettua kaikkien katseiden alle kilpailutilanteeseen, ja sitten yrittää tehdä omia suorituksia. Vaikka niitä olisi miten harjoiteltu, niin tilanne on aivan uudenlainen. Kun sen on kerran tehnyt, niin huomaa, että pystyy paineen alla tekemään jotain huikeata, ja samalla saadaan kehitettyä kyvykkyyttä, uskallusta ja itsetuntoakin.”

Työhyvinvoinnista huolehtiminen auttaa parempiin tuloksiin

Ammattiosaajan työkykypassi oli joukkueen kisavalmistautumisen tukena ensimmäistä kertaa. Skills Finland ry:n huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila näkee työkykypassin tärkeänä osana opiskelijoiden kilpailuun valmistautumisessa.

”Mielestäni tämä oli iso juttu ja suuri lisä, jolle toivon myös jatkumoa. On todella tärkeää, että jokainen kilpailija ymmärtää oman työhyvinvoinnin merkityksen. Pysähtyy miettimään, mikä on juuri se oma juttu rentoutumiseen työtehtävien välillä”, muistuttaa Ripattila.

”Työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimisen taito on osa huippuosaamista. Se, että tunnistaa omat rajansa, osaa ennakoida ja toimia niin, ettei väsy liikaa ja kuluta itseään loppuun. ”

Ammattitaitokilpailutoiminnan tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta. Maajoukkueen esimerkki voi toimia kannustajana myös koulutuksen järjestäjille työ- ja toimintakyvyn tukemiseen ja työkykypassiin sen välineenä.

”Se, että Suomen ammattitaitomaajoukkue on ottanut käyttöönsä työkykypassin, alleviivaa sitä, että työ- ja toimintakykyisyys on keskeinen osa ammattitaitoa. EuroSkills-kisaajat ovat oman alansa huippuja, jotka ovat halunneet olla h-hetkellä parhaimmillaan. Ammatillisen osaamisen lisäksi valmistautumisessa on ollut tärkeässä roolissa myös työkyvyn kehittäminen ja työkykypassi on nähty välineenä siihen”, kuvaa SAKU ry:n toiminnanjohtaja Saija Sippola.

”Toivon, että maajoukkueen jäsenten pokkaamat työkykypassitodistukset kannustavat myös muita opiskelijoita oman työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen. Kaikkien ei tarvitse tähdätä kilpailuihin, mutta osaamistaan ja työkykyään voi ja kannattaa silti kehittää laajasti jo opintojen aikana.”

Rutiinit sujuvoittavat arkea

Koulutuskeskus Salpauksen tekstiili- ja muotialan opiskelijat Inka Nurminen ja Elja Saraluoto saavuttivat Herningissä pronssia. Valmistautuminen, kisaaminen ja yhdessä tekeminen joukkueessa oli kilpailijaparille antoisa kokemus.

”Matka on ollut aivan mahtava. Se on opettanut sekä ammatillisesti että henkilökohtaisella tasolla. Paljon on tullut lisäpotkua ja -tietoa oppimiseen”, Nurminen kertoo.

”Halu omaan kehittymiseen aukesi heti ensimmäisistä Taitaja-kisoista. Osaaminen on kasvanut omasta alasta ja siinä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tämän jälkeen alkaa valmistautumiseni WorldSkills-kisoihin Shanghaihin. Myöhemmin olen suuntamassa ammattikorkeaan opiskelemaan”, avaa Saraluoto tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Ammattiosaajan työkykypassissa oli kilpailijoille monia tuttujakin sisältöjä. Nurminen kuvailee sisältöjen laittavan miettimään omia tekemisiään ja katsomaan boxin ulkopuolelle.

”Sisällöillä luodaan pohjaa potentiaalille. Jos sinulla on elämässä asiat suhtkoht hyvin, niin motivaatiota riittää kaikille elämän osa-alueille. Henkilökohtaisesti koen tärkeänä hyvän aamurutiinin, jossa virkeänä voi käyttää aikaa hetken rauhoittumiseen. Ja samalla katsoo, että suorittaminen pysyy koulu- tai työelämässä.”

”Itselläkin pomppaa rutiinit tärkeimmäksi. Päivässä kannattaa pitää hyvä rytmi, joka helpottaa arjessa toimimista. Aika usein nuorella rutiinit voivat olla hukassa, jos arjessa menee valvomiseksi”, kertoo Saraluoto.

”Työergonomiassa minun on pitkänä kiinnitettävä huomiota istumisen ergonomiaan. Oikean työasennon löytäminen tuo haastetta, kun työpiste ei ole aina niin optimaalinen. Kesällä pääsin tekemään töitä sähköpöydän ääressä. Säätöjen kanssa oli ihan eri juttu tehdä töitä.”