Sakumaista

SAKUstars-kisat ovat keväältä onnellisesti takanapäin, ja kapula on laitettu tredulaisten matkaan Tampereelle. Kolme kisapäivää, yli 500 opiskelijaa, kuusi kisapaikkaa, parikymmentä lajia, satakunta huoltajaa ja lukemattomia hikikarpaloita myöhemmin kisaluotsien Janne Liljan ja Sanna Heinosen mielessä on päällimmäisenä tyytyväisyys. Kisat onnistuivat yli odotusten, ja luotsikaksikko kertoo olevansa yhä väleissä.

– Kisoista jäi hyvät fiilikset. Kisat olivat onnistuneet, ja saamamme palaute on ollut pelkästään positiivista, Janne sanoo. Kisoja tehtiin yhteensä puolitoista vuotta, ja loppua kohti vauhti kiihtyi ja porukka kasvoi. Sanna ja Janne kehuvat koko Riverian kisatiimiä vuolaasti.
– Alussa teimme SAKUstarsia pitkään kahdestaan, mutta sitten kun muut tulivat mukaan, alettiin tosissaan hommiin. Ja oli nimittäin tekemisen meininki. Kisatiimissä autettiin kaveria, paikattiin poissaoloja ja kannustettiin puolin ja toisin. Moni asia tuntui hoituvan kuin itsestään.

Nyt, kun kisoista on aikaa jo kulunut ja pöly päässyt hieman laskeutumaan, lienee turvallista kysyä luotseilta muutama kysymys.

Miten meni omasta mielestä?

Janne: Tosi hyvin meni. Ihan oikeasti!
Sanna: Kyllä. Oikein hyvät kisat järjestettiin. Voidaan olla tyytyväisiä ja ylpeitä.

Millainen SAKU-kokemus teillä on?

Janne: Olen ollut Riveriassa vuodesta 2003 lähtien, ja pääsin katsomaan ensimmäisiä kisoja Espooseen vuonna 2008. Sen jälkeen väliin on jäänyt vain yhdet kisat. Järjestämässä olen ollut kahdesti. Nämä ovat ehdottomasti työni parhaita päiviä.
Sanna: Olin 2024 Ikaalisissa katsomassa ensimmäistä SAKUstars-tapahtumaa, ja nyt jo järjestämässä omaa. Tulin Riveriaan tapahtumakoordinaattoriksi syksyllä 2023 ja yksi päätehtäväni oli SAKUstarsin järjestäminen.

Millainen työnjako teillä oli?

Janne: Kai se oli niin, että minä huolehdin enemmän sarjoista ja Sanna itse tapahtuman juoksutuksesta. Mutta sulavasti roolit sekoittuivat pitkin matkaa. Erimielisyyksiä meille ei tullut. Tai emme ainakaan myönnä.
Sanna: Jos toinen ei pystynyt tekemään jotain, toinen paikkasi. Kaikilla tasoilla tekeminen oli tosi joustavaa. Oli etu, että toinen meistä on konkari ja toinen uusi, koska silloin toinen tietää, miten hommat on aina tehty, ja toinen puolestaan osaa kyseenalaistaa, jos jokin homma ei toimi. Jannen kanssa on hyvä tehdä töitä.

Mikä oli parasta kotikisoissa?

Janne: Tunnelma. SAKUstarsissa on aina omanlaisensa meininki, joka tekee siitä erityisen. Se kilpailijoissa oleva virta on jotakin aivan mieletöntä, ja sitä on hienoa päästä todistamaan. Kun ensimmäisenä kisapäivänä istuin tyhjässä Ilonassa ja porukkaa alkoi valua paikalle, tunne oli huikea.
Sanna: Parasta oli seurata sitä, kun opiskelijat osallistuivat innokkaasti ja ylittivät itsensä – sekä kilpailijoina että tapahtuman tekijöinä. Ja se positiivinen fiilis oli ihan mahtava. Minusta on hienoa mahdollistaa puitteet siihen, että he saavat loistaa.

Tekisittekö jotain toisin?

Janne: Pieniä asioita. Näin isossa tapahtumassa tulee väistämättä tehtyä virheitä, mutta ne kuuluvat asiaan.
Sanna: Ehkä lisäisimme opasteita kaupungille ja hankkisimme finaalipaikalle pianon hyvissä ajoin emmekä vasta h-hetkellä. Se harmittaa, että kisaluotsina ei ehdi nähdä kisoja, kun on koko ajan tekemässä muuta.
Janne: Ai, minä kyllä kävin katsomassa! Missäs sinä muka olit?

Oletteko kulttuuri-ihmisiä?

Janne: Olen. Kuuntelen musiikkia, käyn teatterissa ja elokuvissa ja seuraan sarjoja. En luo tai tuota itse mitään, mutta varmaan kirjoittaminen olisi ainoa homma, joka minulta sujuisi.
Sanna: Olen tapahtumaihminen. En ole aktiivinen kulttuurin kuluttaja, mutta nautin suuresti kulttuurista, kun sen äärelle satun. On hienoa, että SAKUstarsissa tuetaan kulttuurialan harrastuneisuutta. On tärkeää, että ihminen pääsee toteuttamaan itseään muutenkin kuin ammatillisesti. SAKUstarsin kaltaisessa kulttuurikilpailussa on hienointa sen yhteisöllisyys; miten ihmiset verkostoituvat taiteen ja kulttuurin parissa hyvässä hengessä.

Miten kuvailisitte toisianne työkaverina?

Janne: Sanna on semmoinen sähikäinen. Hän tekee tosi paljon asioita ja on ällistyttävän tehokas. Vaikka ulospäin hän vaikuttaa välillä hyvinkin boheemilta, hän on työssään todella systemaattinen ja tietää, miten asiat kannattaa tehdä. Hänellä on selkeä visio ja hän osaa ohjata tiimiä olematta päällepäsmäri.
Sanna: Janne on rauhallinen viilipytty, joka pitää tällaisen säkenöijän maan pinnalla. Minulla on aina viisi rautaa tulessa ja stressaan siitä, miten kaikki menee, mutta Janne aina rauhoittelee, että ei tarvitse stressata; kaikki menee hyvin.
Janne: Ja niin yleensä meneekin.
Eli olette yhä väleissä?
Janne: Ollaan. Ollaanhan?
Sanna: Kyllä ollaan. Oikein hyvissä väleissä.

Kisojen jälkeiset tunnelmat kisaluotseilta taltioi Annika Lius Riveriasta. Kirjoittajakuvassa: Sirpa Utriainen (vas.), Sanna Heinonen, Janne Lilja ja Annika Lius.