Sakumaista

SAKUMAISTA-BLOGI |9.9.2026

KIRJOITTAJA

Anna Purola

toiminnanohjaaja 
Sosped-säätiö, Kulttuuripaja Virta

Anna Purola on työskennellyt vapaaehtoistoiminnan koordinoijana ja kehittäjänä mm. järjestökentällä, Tampereen kaupungilla sekä kansainvälisessä Erasmus+ hankkeessa Volunteer & Go!.
Nykyisin hän työskentelee toiminnanohjaajana Sospedin Kulttuuripaja Virrassa Tampereella. Kulttuuripajat ovat nuorten aikuisten yhteisöjä, jotka tarjoavat 18-35-vuotiaille nuorille aikuisille mielekästä tekemistä, vertaistukea, sosiaalista kanssakäymistä ja tukea mielenterveyteen. Sosped on valtakunnallinen järjestö, jonka toiminnan ydin on tarjota vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä sosiaalipedagogisella työotteella.

Mikä sinua kiinnostaisi?

Etusivu 9 Sakumaista-blogi 9 Mikä sinua kiinnostaisi?

Mikä sinua kiinnostaisi? Näin kysymme heti alussa Sospedin kulttuuripajoilla nuorilta, jotka tulevat mukaan toimintaan. Minkälainen toiminta motivoisi sinua osallistumaan? Mitä taitoja sinulla on? Millaisista asioista syntyy ilmapiiri, jota haluaisit olla omalta osaltasi rakentamassa yhteisöömme?

Kulttuuripajojen osallistujilla on erilaisia haasteita mielenterveyden ja jaksamisen kanssa. Pyrimme kuitenkin suuntaamaan huomion alusta alkaen siihen, mitä kaikkea muuta ihmisen elämässä on haasteiden lisäksi. Vertaisuus ja mahdollisuus osallistua tuettuun vapaaehtoistoimintaan nähdään yhtenä keinona ja väylänä toipumiseen, osallisuuden kokemukseen ja itsetunnon vahvistumiseen.

Vapaaehtoisena toimiminen voi kehittää vuorovaikutustaitojen lisäksi myös itsetuntemusta: mitä osaan, mistä olen kiinnostunut ja miten voin hyödyntää omaa osaamistani myös muiden hyväksi? Samalla voi oppia jotain olennaista itsestään. Miten näen muut ihmiset ja miten tulen itse nähdyksi? Millainen merkitys omalla tekemiselläni voi olla toiselle ihmiselle?

Näitä kysymyksiä voi laajentaa koskemaan koko yhteiskuntaa. Minkälaista ilmapiiriä haluamme yhteiskuntaan rakentaa? Miten voin itse lisätä hyvinvointia ympäristössäni? Vaikuttamisen ei aina tarvitse tarkoittaa suuria tekoja tai näyttäviä kannanottoja. Me kaikki voimme vaikuttaa itsellemme tärkeisiin asioihin pienillä teoilla – suoraan ihmiseltä toiselle.

Osallisuutta syntyy yhdessä tekemällä

Miksi siis amiksen – ja meidän kaikkien – kannattaa tehdä hyvää? Ja kenelle? Miksi käyttää aikaansa muiden hyvinvoinnin eteen, kun omatkin voimavarat ovat rajalliset? Juuri tässä piilee mielestäni yksi vapaaehtoistyön kiinnostavimmista puolista. Vapaaehtoistyötä ei oikeastaan tehdä pelkästään niiden ihmisten takia, joille hyviä tekoja ja tempauksia tehdään. Vapaaehtoistyö on vahvasti vuorovaikutteista toimintaa ja sillä on positiivisia vaikutuksia myös tekijänsä elämään.

Ihminen kaipaa yhteisöjä ja yhteenkuuluvuutta. Osallisuus ei synny vain siitä, että saa olla mukana, vaan myös siitä, että omalla tekemisellä on merkitystä ja että omalla panoksella voi vaikuttaa asioihin. Luodessasi osallistumisen mahdollisuuksia muille, luot lisää kohtaamisia ja osallisuutta myös itsellesi. Kun tekeminen tuntuu itselle merkitykselliseltä, se voi jopa tukea omaa jaksamista ja lisätä voimavaroja, vaikka tekemistä olisi välillä paljonkin. Oleellista on löytää itselle mielekkäitä tapoja osallistua ja tunnistaa ne arvot, jotka omaa tekemistä ja sisäisen motivaation heräämistä ohjaavat.

Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen vuorovaikutukseen. Kun et vain ohita vaan kohtaat ja kuuntelet, alat ehkä nähdä maailman hieman eri tavalla – myös toisen silmin. Kun tilanteita ja ihmisiä lähestyy ilman valmiita ennakko-odotuksia tai oletuksia, voi oivaltaa tärkeitä asioita myös itsestään. Opit toimimaan uudenlaisissa ryhmissä, jakamaan vastuuta, kuuntelemaan muita, tuomaan esiin omia ajatuksiasi ja löytämään yhdessä ratkaisuja. Ehkä löydät itsestäsi taidon, jota et ole aiemmin tunnistanut. Voit saada ensimmäisen kokemuksen jonkin tapahtuman järjestämisestä, viestinnästä, ohjaamisesta tai ryhmässä toimimisesta. Nämä ovat taitoja, joista on hyötyä myös myöhemmin työelämässä. Vapaaehtoistoimintaan voi kuitenkin tulla mukaan omana itsenään, omien kiinnostuksenkohteidensa ja voimavarojensa mukaan. Kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi – ja ehkä tärkeintä ei lopulta olekaan se, mitä kaikkea osaat, vaan se, mitä haluat tehdä osaamisellasi.

Ja kun katsot tarkemmin, ehkä huomaat, että ympärilläsi on myös enemmän kaikenlaista hyvää kuin aiemmin ajattelit. Avuntarvitsijoiden lisäksi saatat nähdä muidenkin tekemiä pieniä hyviä tekoja, hymyjä ja hyväksyviä katseita. Ehkä välittämällä muista opit välittämään myös itsestäsi ja uskallat itsekin myöhemmin pyytää apua, jos sitä tarvitset.

Sanotaan, että maailma muuttuu yksi teko kerrallaan. Miten juuri sinä voisit olla luomassa parempaa maailmaa, muille ja samalla itsellesi?

Lisää blogikirjoituksia

Turvallisempi yhteisö rakentuu oletuksia purkamalla

Turvallisempi yhteisö rakentuu oletuksia purkamalla

SakumaistaKIRJOITTAJAyhteisöpedagogi, ammatillinen opettaja, Suomen Diakoniaopisto Sina Silventoinen on rohkea oman tien kulkija, yhteisöpedagogi ja ammatillinen opettaja, joka kiinnostuu yksilön hyvinvoinnista osana yhteisöjä ja rakastaa tanssia kesäsateessa paljain...