Talvikisoissa tapahtuu

Keilaus, curling, hiihto, sähly, uinti ja sulkapallo. Talvikisojen lajivalikoimasta luulisi löytyvän jokaiselle jotain – ja innokkaimmille useampikin laji. Henkilöstön talvikisojen järjestelyvastuussa oli tänä vuonna Kisakallion urheiluopisto. Kisakallion liikuntaneuvojaopiskelijoiden lisäksi kisajärjestelyissä olivat mukana Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia (keilaus) sekä joukko alueen urheiluseuroja.

Talvikisat ovat yleensä kaksipäiväiset, mutta nyt sulkapalloilijat aloittivat kisaviikonlopun jo perjantaina. Lauantaina tarjolla oli kisojen kaikki lajit, ja sunnuntaina kisaurakkaansa jatkoivat vielä sählynpelaajat ja keilaajat. Yksi viikonlopun huippuhetkistä oli myös lauantain iltajuhla, joka pidettiin Kisakallion urheiluopiston Rantamakasiinissa. Pitkän kisapäivän jälkeen monipuolinen buffet-pöytä teki hyvin kauppansa, ja tanssilattia veti väkeä sekä elävän musiikin että dj:n tahdittamana.

Eri kisatapahtumat kuljettivat kisailijoita ja katselijoita akselilla Kisakallio – Lohja – Nummela. Vaikka välimatkaa ei valtavasti ollut ja reittien olisi luullut tulleen tutuiksi, ainakin allekirjoittanut onnistui ajamaan useammankin kerran harhaan kisapaikalta toiselle siirtyessään. Ehkä talvikisojen lajiksi pitäisi siis lisätä myös suunnistus?  

Harhailuista huolimatta onnistuin näkemään ja kokemaan kisaviikonlopun aikana paljon. Tässä kokemuksia ja fiiliksiä reitin varrelta.

Hiihtäjiä on mutta onko kisailijoita?

Hiihtopaikalla on aina mukava ja kodikas tunnelma, niin nytkin. Vihdin Viestin seuraväki hoitaa järjestelyt kovalla rutiinilla ja ammattitaidolla mutta selvästi SAKU-kisojen hengen ymmärtäen.

Aina hauskaa olla pittää, laulaa yksi kisailija. Tutut tapaavat ja halauksia vaihdetaan, kun ei ole vuoteen nähty. Monille hiihtäjille SAKU ry:n talvikisat ovat perinne. Suupohjan ammatti-instituutin Anita kertoo nauttivansa nyt juhlakisoista: 20 vuotta talvikisoja täynnä! Hyrian Timolla puolestaan edellisistä hiihtokisoista on vierähtänyt hetki jos toinenkin. Numerolappu on ollut rinnassa edellisen kerran 43 vuotta sitten. Kainuun ammattiopiston Hannele ja Anna-Maija ottavat kaiken irti huippukuntoisista laduista, ja parivaljakko hiihtää kisahiihtojen lisäksi myös kaikki starttien väliajat.

Omassa tuttavapiirissäni ja varmaan yleisemminkin hiihdon harrastaminen on yleistynyt. Mutta ainakaan vielä tämä hiihdon uudelleen löytäneiden joukko ei näy talvikisojen osallistujamäärissä. Itse asiassa päinvastoin, kilpahiihtäjien määrä on viime vuosina vähentynyt. Otamme mieluusti vastaan ehdotuksia siitä, miten hiihdon kisaohjelmaa voisi kehittää niin, että hiihtoharrastuksensa juuri aloittaneet ja reppuhiihtäjät kokisivat osallistumisen kiinnostavana.

Aloittelijan tuuria ja ränniheittoja                 

Keilailu lienee talvikisojen lajeista se, johon osallistuminen voi tuntua helpoimmalta sellaiselle kisailijalle, joka ei ole minkään talvikisalajin varsinainen harrastaja. Keilailu kun kuuluu niihin lajeihin, joissa aloittelijan tuurilla voi saada yllättäviä onnistumisia. Tosin hetken päästä huomaakin viskovansa palloa toistuvasti ränniin.

Keilahallilla kokoontui sekä näitä (eli meitä) keilailun kokeilijoita että kokeneita lajin harrastajia, jotka tulivat paikalle omia pallokassejaan rullaten. Tässä lajissa eritasoiset pelaajat pystyvät vallan hyvin kisailemaan samassa kilpailussa. Tuloslistoilla huomioidaan tasoitus, ja itse asiassa aloittelevalle keilaajalle on onnekasta päästä kokeneen harrastajan pariksi samalle radalle. Saa tekniikkavinkit ja opastuksen lajietikettiin kaupan päälle!

Kisassa heitetään kuusi sarjaa, joka on muuten aloittelijalle aikamoinen määrä. Pallo alkaa tuntua pikkuhiljaa painavammalta, ja keskittymiskykyä tarvitaan. Itse heittelen kisan ulkopuolisena neljä sarjaa, ja loppua kohti alkavat aloittelijan tuurin onnistumiset olla harvassa. Naapuriradoilla keilat kaatuvat tasaiseen tahtiin. Aloittelijan tuurilla ei tuloslistoilla pitkälle pääse, mutta on mukava kokemus käydä kokeilemassa tätäkin lajia.

Nolojen tilanteiden nainen uintipaikalla

Uinnissa testattiin tänä vuonna iltakilpailua, ja ainakin omasta mielestäni varsin onnistuneesti. Osalle uinnin osallistujista laji on talvikisojen ykköslaji, mutta iltakilpailuna uintiin ehtivät mukaan myös muiden lajien kisailijat. Uimahallille voi tulla joko tosimielessä kilpailemaan tai tekemään urheilupäivän lopuksi loppuverryttelyn ja nauttimaan saunan löylyistä.

Itselleni uinti on aina ollut mieluisa harrastus, mutta kilpailuihin en ollut ikinä ennen SAKU-vuosia osallistunut. Kisauintini ovat tässä vuosien varrella onnistuneet vaihtelevalla menestyksellä, eikä kommelluksitta ole selvitty. Kerran olen liukastunut lähtökorokkeella niin, että alastulotyylinä oli mahapläts. Useammankin kerran uimalasit ovat valahtaneet sievismäisesti startissa kaulalle. Tänä vuonna omaan meriittilistaan tuli ensimmäinen uintikisan varaslähtö. Reagoin jo paikoillanne-komentoon, yritin pysytellä pystyssä mutta löysin itseni lopulta altaasta. Tuomarit antoivat varaslähtöni anteeksi ja pääsin mukaan uuteen starttiin. – Varmuuden vuoksi päätin lähteä matkaan kuitenkin suoraan altaasta.

Uintikisojen huipentuma on mielestäni sekaviesti, jossa kolmen osuuden aikana sijoitukset ehtivät vaihtua. Tänä vuonna mitalikamppailu olikin todella tiukka, ja kannustus hallissa sen mukainen. Onnea vielä Tavastiaan hienosti taistellusta hopeasta!

Hikeä ja huumoria sählykentällä

Liikuntatutkimuksissa vahvasti näkyvä trendi on, että joukkuelajit kiinnostavat ja innostavat liikkumaan. Niinpä myös talvikisoissa sähly on osallistujamäärältään suurin laji. Ehkä porukka sopivasti innostaa, kannustaa ja vähän pakottaakin liikkumaan, ja hyvä niin.

Sählyturnauksessa taso ja vauhti ovat nousseet vuodesta toiseen. Miesten A-sarjassa mennäänkin välillä niin kovaa, että on ajankohtaista pohtia sitä, pitäisikö pelit pelata 3 vs. 3 -säännöllä nykyisen neljän pelaajan sijaan. Pelaajamäärän vähentäminen toisi kentälle lisää tilaa ja vähentäisi kontaktitilanteita.

Vauhdista huolimatta myös sähly on matalan kynnyksen laji, jonka parissa talvikisoissa voivat liikkua varsin eritasoiset pelurit. Tervetulleita ovat niin kokeneet sählyn ja salibandyn harrastajat kuin ensikertalaisetkin. Turnauksen jälkeen sählyn osallistujat jättivät mukavia terveisiä SAKU ry:n Facebook-ryhmään:

Ensikertalainen kiittää! Säbäareenoilla lensi hiki ja huumori, hauskaa oli!

Samoin täällä kiittelee ja muistelee ilolla toinen ensikertalainen samasta jengistä. Kivaa oli. Varmasti tulen uudelleen.

Niin tulen minäkin. Ja tulkaa te muutkin, isolla joukolla! Ensi vuonna Vierumäelle!