Ammattiosaajan työkykypassi on osa ammatillista perustutkintoa. Osaamisen hankkimisesta opiskelija saa erillisen Työkykypassi-todistuksen, jonka avulla hän voi työnhakijana osoittaa työnantajalle, että hän osaa huolehtia toiminta- ja työkyvystään läpi työuransa. Koko työura sillä perusteella, että kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva passi.
Passi on työväline työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Varsinaisesta erillispätevyydestä ei ole kyse, koska työkykypassin osaamistavoitteet eivät ole luettavissa valtakunnallisesta Opintopolun ePerusteet palvelusta, jonne on koottu tutkintokohtaiset perusteet. Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet passista paikallisia valinnaisia tutkinnon osia (9 osp) ja/tai työkykypassin opinnot on integroitu ammatillisiin tai yhteisten tutkinnon osien opintoihin.
Helmikuussa 2021 astui voimaan uusi ammatillisen koulutuksen todistusmääräys (Oph-2147-2020), jonka mukaisesti Opetushallitus suosittelee, että erillispätevyydet esitetään opintosuoritusotteella. Toisaalta Työkykypassin Käsikirjassa (s. 12) ohjeistetaan koulutuksen järjestäjää merkitsemään suoritus tutkintotodistukselle: "Opiskelija on suorittanut Ammattiosaajan työkykypassin osaamisen."
Selvitin Oph:n ammatillisen koulutuksen yksiköstä uuden todistusmääräyksen mukaisen merkinnän, jonka nyt haluan jakaa Sakumaista-blogin lukijoille:
"Työkykypassin suorittaminen merkitään opiskelijalle annettavan opintosuoritusotteen Tutkinnon osaa pienemmät kokonaisuudet -kohtaan, ei todistukseen."
Rasekossa työkykypassi on otettu ensi kerran käyttöön tekniikan alalla kevätlukukaudella 2019. Liikkuva opiskelu -hankkeen myötä passi on tullut tutuksi kaikilla koulutusaloilla. Tyky-passin tehtäväkortteja hyödynnämme myös opiskelujahyvinvointipäivissä Mysteeriboxissa. Mysteeriboxi on työhyvinvoinnin oppimisympäristö, missä opiskelijat ratkovat tiimeinä työhyvinvoinnin tarinoita pakohuoneesta tutuin menetelmin. Mysteeriboxi on Rasekon upea FabLab-taidonnäyte, jonka valmistumisessa on koulutussopimusjakson opiskelija ollut osallisena.
Työkykypassi tarjoaa sellaista osaamista, jonka ennakoisin osana ammatillisen koulutuksen valtakunnallisia ePerusteita ja työelämän lupakortteja. Perustelen tämän sillä, että jokaisen ammattiin valmistuvan tulee kantaa vastuu omasta hyvinvoinnista. Sitä ei voi sälyttää työnantajalle tai perustella tekemättömyyttä tekosyillä. Työkykyä haastavat työuralla monet tekijät, kuten istumatyö, työstä palautuminen, kuormittuminen, etätyöstä näinä aikoina puhumattakaan. Eikä asiaa helpota sekään, että pakollisen Yton työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osa-alue on määrällisesti kapea suhteessa lukio-opetuksen laajuuteen terveystiedossa ja liikunnassa.