Hyvinvoinnilla hyviä tuloksia

Olet täällä

Ammatillisen koulutuksen opiskelijahyvinvoinnin kehittämispäivillä pohdittiin tänä vuonna, millaisia tuloksia hyvinvoinnin kehittäminen tuottaa. Nähdäänkö hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa kulueränä vai onko se keino edistää oppimista ja opintojen sujumista?

Kahden päivänä aikana asiaan saatiin useita eri näkökulmia luentojen ja työpajojen kautta, mutta eri esiintyjien alustuksissa punainen lanka oli sama: Opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää monella eri tavalla, vaikkapa ryhmäyttämällä ja liikettä lisäämällä. Erityisesti ammatillisen koulutuksen muutoksessa nämä asiat ovat tärkeitä. Ja kyllä, hyvinvoinnin edistäminen on oppilaitoksilla myös tuloksen tekemisen väline.

Opiskelija on subjekti omassa koulutuksessaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto esitteli seminaariväelle tulossa olevan reformin sisältöjä. Uudistuksen ytimessä ovat yksilölliset, joustavat opintopolut, joita tuetaan mm. digitalisaation ja aiempaa laajemman työpaikoilla tapahtuvan oppimisen avulla.

– Opiskelijan tulee jatkossakin olla subjekti omassa koulutuksessaan. Joustavuus vaatii paljon ohjaukselta, mutta antaa toisaalta mahdollisuuden poluttaa opiskelija tarvittaessa uudelleen, Mika Tammilehto avasi uudistuksen tavoitteita.

Tammilehto otti kantaa myös hyvinvoinnin näkökulmaan ja tiivisti, että:
– Opiskelijoiden hyvinvointi parantaa oppimistuloksia.

Kiistämätön tutkimusnäyttö: liikunta parantaa oppimista

Hyvinvoinnin eri osa-alueista liikunnan vaikutukset oppimistuloksiin ovat suorat ja kiistattomat. Tutkija Heidi Syväoja LIKES-tutkimuskeskuksesta esitteli puheenvuorossaan tätä tutkimusnäyttöä. Ja jotta tehtäisiin kuten opetetaan, sisältöjä käytiin läpi kroppaäänestyksen avulla. Seminaariväki pääsi omalla kropalla äänestämään, mitkä väittämät pitivät paikkansa, mitkä eivät. Yleisö kurotteli yksimielisesti yläilmoihin äänestäessään aivan oikein mm. seuraavat väittämät todenperäisiksi:

  • liikunta-aktiivisuus on myönteisesti yhteydessä 16-vuotiaiden suomalaisnuorten koulumenestykseen
  • mitä enemmän nuoret liikkuvat vapaa-aikanaan, sitä paremmin he pärjäävät tiedollista toimintaa mittaavissa testeissä
  • nuoret miehet, jotka nostavat kuntoaan 15 ja 18 ikävuoden välissä, saavat älykkyystesteissä paremmat tulokset verrattuna niihin, joiden kunto laskee.

Syväoja painotti puheenvuorossaan, että kyse on yksinkertaisesta logiikasta. Liikunta parantaa aivojen hyvinvointia ja terveyttä samalla tavalla kuin kropan hyvinvointia ja terveyttä. Miksi emme ottaisi näitä hyötyjä käyttöön?

– Oppilaitosten näkökulmasta tärkeää on myös se, että liikunta auttaa erityisesti niitä, jotka tarvitsevat tukea, Heidi Syväoja kertoi.

Yksilöllisyys ei saa olla yksinäisyyttä

Turun yliopiston tutkijatohtori Antti Maunu pohdiskeli omassa puheenvuorossaan yksilöitä ja ryhmiä. Maunu on ryhmähaastatteluiden avulla etsinyt vastausta kysymykseen, mikä on ammattiin opiskelevien mielestä hyvä elämä. Vastaukset ovat kiteytyneet Maunun mielestä kahteen asiaan: arjen ihmissuhteet ovat kunnossa ja elämällä on rytmi ja suunta.
– Parasta mitä voi kuvitella on, että käypi koulussa, syöpi ja nukkuupi, Maunu siteerasi haastattelemaansa opiskelijaa.

Antti Maunu haastoi puheenvuorossaan reformin perusajatusta hyvin yksilöllisistä ehdoista lähtevistä koulutuspoluista.
– Onko reformia tehty kohderyhmän ehdoilla vai oletuksella siitä, mitä kohderyhmän luullaan haluavan, Maunu kysyi.

Tutkimuksensa perusteella Maunu ei nähnyt ammattiin opiskelevien pitävän yksilöllistä itsensä toteuttamista elämässään tärkeänä, vaan läheiset ihmiset ja ryhmän tuoma turva koetaan tärkeämpinä asioina.
– Hyvien ryhmien hyödyt eivät ole vaan kivoja tunteita, vaan ohjaavat ihan oikeisiin suoritteisiin.  Yhteisöllisyyden edistäminen kiinnittää oppilaitokseen ja parantaa läpäisyä, Maunu otti kantaa seminaarin tulos-teemaan.

Yksilöllistä poluttamista Antti Maunu ei sinänsä vastustanut, mutta tutkija kantoi huolta siitä, huomioidaanko uudistuksessa riittävästi turvallisten ryhmien merkitys nuorelle.
– Yksilöllisyys ei saa olla yksinäisyyttä vaan yksilöllisyyttä ryhmässä. Ryhmää ja yksilöä ei pidä asettaa vastakkaisiksi. Ensin pitää varmistaa, että opiskelijat pärjää, ennen kuin heidät laitetaan yksilöllisille opintopoluille.

Uusia työkaluja rennossa tunnelmassa

Seurakuntaopiston kuraattori Seija Salo osallistui toisena seminaaripäivänä Ryhmä ohjauksen ja oppimisen voimavarana -työpajaan, jossa oikeastaan jatkettiin Antti Maunun alustuksen herättelemien pohdintojen parissa.
– Oli erittäin mielenkiintoinen ja monipuolinen työpaja. Teimme käytännön harjoitteita ja tutustuimme erilaisiin ryhmäyttäviin menetelmiin.

Seija Salo piti käytännön työkalujen läpikäyntiä tarpeellisena.
– Opiskelijalle pitää antaa välineitä kulkea yksilöllistä polkua ja opiskella itseohjautuvasti. Ohjauksen tarve ei tulevaisuudessa vähene, Salo pohdiskeli.

Seija Salo oli ensimmäistä kertaa SAKU ry:n järjestämillä päivillä ja piti näkemästään ja kokemastaan.
– Päivät on rakennettu hyvin. On sekä luentoja että ryhmässä työskentelyä. Tunnelma on ihanan rento, mikä edistää vastaanottokykyä. Täällä tuetaan myös henkilöstön omaa hyvinvointia, Seija Salo kiitteli.

Liikunnanopettaja Sari Penttilä tuli Työkyvyn ylläpito, liikunta ja terveystieto -työpajasta posket punaisina ja hymy huulilla.
– Paja oli todella monipuolinen ja kiva. Pääsimme lyhyessä ajassa ytimeen.

Rastipisteinä toteutetussa pajassa esiteltiin mm. UKK-instituutin Smart Moves -hankkeessa tuotettuja opetuksen tukimateriaaleja, Helsingin yliopiston Let’s Move It -sisältöjä opiskelijoiden liikkeen lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen, Työterveyslaitoksen tuottamaa työkykypassin mobiilisovellusta sekä piakkoin julkaistavaa Opetushallituksen tuottamaa Työkuntoon-oppimateriaalia.

– Viime vuonna esitellyistä jutuista olen käyttänyt esimerkiksi Ammattikuntoon.fi-sovellusta ja Smart Movesin nettisivuja. Vuoden aikana on tapahtunut paljon ja syntynyt taas paljon uutta materiaalia, Penttilä kiitteli.

Toiveena tulevalle vuodelle Sari Penttilä nosti esille työhyvinvointiteeman.
– Työkykyisyyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää koko kouluyhteisölle. Työhyvinvointiasiat olisivat voineet olla esillä enemmänkin, Penttilä pohdiskeli.

KUVAGALLERIA