Historia

Olet täällä

SAKU ry on toiminut ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin puolesta aina vuodesta 1949 asti. Tässä pikainen katsaus järjestön historiaan. Lähteenä on vuosien 1948-1999 osalta käytetty SAKU ry:n 40- ja 50-vuotishistoriikkeja, jotka ovat toimittaneet Suoma Ilves, Pekka Suomalainen ja Kerttu Riikonen, sekä 2000-luvun osalta SAKU ry:n vuosikertomuksia.

1948 "...on toivottavaa, että kaikki maan ammattikoulut tulevat toimintaan mukaan"

Aloitteen SAKU ry:n perustamisesta tekee hämeenlinnalainen opettaja Lauri Immonen, joka kirjoittaa asiasta Ammattikasvatus-lehdessä. Immonen esittää liiton toimenkuvaksi ammattikoulujen liikuntayhteistoiminnan järjestämistä sekä toimeenpanemista.

1949 Ensin kokous, sitten kisat

Ammattikouluille lähetetään kutsut osallistua liiton perustavaan kokoukseen, joka pidetään Etelä-Hämeen keskusammattikoululla 24.9.1949. Kokouksessa päätetään perustaa Suomen ammatillisten koulujen urheiluliitto, joka saa lyhenteekseen SAKU. Heti seuraavana päivänä pidetään ensimmäiset kisat, kun ammattikoululaisten yleisurheilukilpailuihin osallistuu 156 poikaa 16 koulusta.

1950 Neljännessadasta jäsenestä täyteen sataan

Liitto aloittaa toimintansa vauhdilla. Ensimmäisen toimintavuoden aikana laaditaan säännöt, suunnitellaan mestaruusmitali, aloitetaan kurssi- ja retkeilytoiminta, hankitaan kiertävä valmentaja ja otetaan tytöt mukaan yleisurheilukilpailuihin. Jäseninä on ensimmäisenä toimintavuonna 25 koulua, kymmenen vuoden kuluttua 65 koulua ja 20 toimintavuoden jälkeen jo yli 100 koulua.

1952 Ei pelkkää ruumiin kulttuuria

Vaikka SAKU ry perustetaan nimenomaan ammatillisen koulutuksen liikuntatoiminnan edistämiseksi, ei mene kauaakaan, kun opettaja Reino Herranen Jyväskylästä tekee ehdotuksen henkisten kilpailujen järjestämisestä. Liittokokous ottaa asiaan suopean kannan ja päättää käynnistää urheiluaiheisten piirustus- ja kirjoituskilpailujen suunnittelun.

1953 Opettajat haluaa myös kilpailla

Opiskelijoiden lisäksi myös opettajat haluavat kilpailla vastakkain. Ensimmäinen opettajien SAKU-laji on maastojuoksu, jossa kisaillaan liikunnanopettajien neuvottelupäivien yhteydessä. Pian opettajat osallistuvat myös hiihto- ja yleisurheilukilpailuihin, mutta koska heille ei ole vielä erillisiä kisoja, opettajat kisaavat yhdessä opiskelijoiden kanssa.

1954 Henkiset kisat käyntiin

Ensimmäiset SAKU ry:n henkiset kilpailut järjestetään yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston kanssa. Kilpailulajeina ovat piirustus sekä suorasanainen ja runomittainen kirjoittaminen, ja kisasuoritukset tehdään oppitunneilla opettajien valvovan silmän alla. Parhaista töistä kootaan näyttely, joka lähtee kiertämän ennalta sovitun aikataulun mukaisesti osanottajakoululta toiselle.

1954 Omaa majaa rakentamaan

Ajatus SAKU ry:n oman majan hankkimisesta tai rakennuttamisesta tulee ensimmäisen kerran vireille vuonna 1951. Paikaksi ehdotetaan niin Etelä-Suomea kuin Lappiakin. Työryhmä tutkii asiaa ja ryhmän ehdotuksesta SAKU vuokraa Metsähallitukselta tontin Äkäslompolosta vuonna 1953.

Syksyllä 1954 majan rakennustyöt ovat valmiit. Saman vuoden liittokokouksessa päätetään perustaa säätiö, jonka vastuulle tulee majan hoitaminen. Jäsenistö ottaa majan heti käyttöön ja erilaisia hiihtoleirejä ja kursseja järjestetään aktiivisesti.

1958 Lentopallo on ykkönen!

Hittilaji on syntynyt, kun lentopallo tulee ensimmäisen kerran opettajien kilpailukalenteriin.  Ensimmäisessä turnauksessa joukkueita on 12, myöhemmin joukkuemäärä kasvaa jopa 170 joukkueeseen. Neljä vuosikymmentä myöhemmin lentopalloa aletaan pelata myös sekajoukkueilla – varmaa hittipotentiaalia sekin.

60-luku Peruslajeista laajempaan toimintaan

Opiskelijoiden kilpailutoiminta on aloitettu suomalaisilla peruslajeilla. Liiton toisen puheenjohtajan Ville V. Koiviston mielestä ainoastaan hiihto ja yleisurheilu ovat oikeaa urheilua, mutta tämä Haminan ammattikoulun rehtori ymmärtää kuitenkin, että myös joukkue- ja palloilulajit kiinnostavat nuorisoa. Niinpä 60-luvulla hiihdon, yleisurheilun ja voimistelun rinnalle SAKU ry:n kisavalikoimaan liitetään myös jalkapallo, jääkiekko, koripallo ja lentopallo.

Myös henkisten kisojen lajivalikoimaa halutaan laajentaa. 50-luvulla Tampereella järjestetään vuosittain kulttuurikilpailuja, joiden lajivalikoimaan kuuluvat kirjoittamisen ja piirustuksen lisäksi musiikki ja lauluesitykset ja pian myös voimistelu ja lausunta. Vuodesta 1960 alkaen kilpailujen järjestämisoikeus kiertää koululta toiselle ja lajivalikoimaan lisätään kansantanhut, ryhmätanssit ja näytelmät.

1966 Koulutustoiminta laajenee

SAKU ry:n toiminnan piiriin on alusta asti kuulunut ”neuvonta- ja valistustyö”. Aluksi tätä toimintaa toteutetaan kouluja kiertämällä, sittemmin SAKU alkaa järjestää koulutuspäiviä liikunnanopettajille. Vuonna 1966 järjestö on ensimmäisen kerran mukana myös kuraattoripäivien järjestelyissä.

1973 Go west – and east

70-luku on kansainvälisen toiminnan kulta-aikaa. Äänekosken ammattikoulu on tiennäyttäjä, kun se kutsuu tallinnalaisen koripallojoukkueen Suomeen. Koulujen lisäksi myös SAKU on kansainvälisissä yhteyksissä aktiivinen. Etenkin pohjoismaisia yhteyksiä vaalitaan Suomen muiden koululiikuntaliittojen kanssa.

1981 Liiton purkaminen – ja perustaminen uudelleen

Liiton sääntöihin on tarpeen tehdä isoja muutoksia, mutta muutosten tekemisen vaikeuden takia vuosikokoukselle ehdotetaan Suomen Ammattikoulujen Urheiluliitto ry:n purkamista ja uuden liiton perustamista. Uuden järjestön nimeksi hyväksytään Suomen Ammatillisten Koulujen Urheiluliitto, SAKU.

1982 Opettajakisoista henkilöstökisoihin

80-luvun alkuun asti SAKU järjestää toimintaa vain opiskelijoille ja opettajille. Vuonna 1982 otetaan käyttöön uudet säännöt, joiden mukaan oppilaitosyhteisöjen koko henkilöstöllä on oikeus osallistua SAKU ry:n toimintaan.

1989 Ensimmäiset (ja viimeiset?) kulttuurin suurkisat

Pirkanmaan ammatillinen oppilaitos järjestää Tampereella kulttuurin suurkisat, joissa on noin 1 000 osallistujaa. Kilpailut ovat avoimet koko ammatillisen koulutuksen kentälle eli osallistumisoikeutta ei rajata SAKU ry:n jäsenistöön. Silloisen suunnitelman mukaisesti vastaavia suurkisoja on tarkoitus järjestää säännöllisesti viiden vuoden välein, mutta syystä tai toisesta suunnitelma ei ole toteutunut.

1990 Vaaran merkkejä näkyvissä

Kuerkievaria aletaan laajentaa; tarvitaan lisää majoitushuoneita ja luentotilat. Rakennuskulut kasvavat merkittävästi ennakoitua suuremmaksi.

1991 ”Vaikka pohjakosketus sattuikin, SAKU-laiva ei uppoa”

Koko maa syöksyy lamaan ja myös järjestöllä on edessään vakavat taloudelliset murheet. Kuerkievarin laajennus, laaja pikkutavaran myyntitoiminta ja SAKU-lehti aiheuttavat tappiota, ja ry:n ja Säätiön rahapussit ovat sekaisin.

Kesällä 1991 tilanteen takia pidetään ylimääräinen vuosikokous. Kireätunnelmaisen kokouksen päätöksenä on, että sekä SAKU ry:n että Kuerkievarin toimintaa jatketaan, mutta molemmille valitaan uudet hallitukset, joiden vaativaksi tehtäväksi tulee taloudellisen tervehdyttämisohjelman laatiminen. Kokouksessa tehdyt ratkaisut ja uuden hallituksen tekemät päätökset (mm. korotettu jäsenmaksu) ovat kovia, mutta niillä pelastetaan järjestön tulevaisuus ja toiminnan jatkuminen.

1992 Huomio perusasioihin

Vuosina 1990–1991 SAKU ry toimii taloudellisesti johtokunnan jäsenten henkilökohtaisella vastuulla ja tervehdyttämistoimet ovat käynnissä. Hullunmyllyn keskellä urheilu- ja kulttuuritoiminta pyörivät hyvin, mutta kansainväliset yhteydet ja muu ylimääräinen saavat jäädä.

Kuerkievarin uudisrakennus valmistuu ja otetaan käyttöön. Luottamusmieskurssit, oppilaiden hiihtoleirit, kesävaellukset ja eri koulujen virkistysviikot tuovat taloon säännöllistä käyttöä.

1995 Positiivisia signaaleja

Talous on saatu tasapainoon ja voimavarat on suunnattu perustoimintojen kehittämiseen. Sakun on pystyttävä tarjoamaan jäsenistölleen niiden tarvitsemia palveluja, mikä tarkoittaa kilpailutoiminnan uudistamista, tuotekehittelyä ja ajan virtausten aistimista.

1999 Saaga – tarinaa kerrakseen

Tuki-Säätiön talous mahdollistaa vanhan majan saneeraamisen, ja sen nimeksi tulee Seita. Uusi puoli saa nimekseen Saaga, mikä kuvastaa hyvin rakentamisvaihetta – siinä on tarinaa kerrakseen.

2000-luku Uusi vuosituhat, uudet lajit

Kilpailujen lajivalikoima on elänyt vuosien saatossa ja ”oikeiden” lajien valintaa on tehty eri toimikunnissa, kilpailuvaliokunnassa ja liiton hallituksessa. Opiskelijoiden kisakalenteriin on vakiintunut noin 20 eri lajia, joista uusimpia suosikkeja ovat luokkajoukkueiden SAKU-sähly, salibandy ja futsal. Pienempiä lajeja pudotetaan kalenterista pois, ja tällaisen kohtalon on kokenut mm. entisaikojen vahva SAKU-laji paini. Tiesitkö muuten, että vuodesta 1984 alkaen kaikki kreikkalais-roomalaisen painin olympiamitalin voittaneet suomalaiset (Jouko Salomäki 1984, Tapio Sipilä 1984, Harri Koskela 1988, Marko Asell 1996 sekä Marko Yli-Hannuksela 2000 ja 2004) ovat myös painin SAKU-mestareita? Miten käy Lontoossa, kun paini ei ole enää SAKU ry:n lajivalikoimassa?

Myös kulttuuripuolella on eletty ajan hermolla, kuten uudet tulokkaat rap, konemusiikki ja digikuvataidetta päivässä osoittavat.

2003 Liikkumalla opit ammattiin

Järjestön historian ensimmäisinä vuosikymmeninä toiminnan keskipisteessä on kilpailutoiminta. 2000-luvulla herätään siihen tosiasiaan, että urheiluseurat kyllä liikuttavat aktiivisia, mutta kuka huolehtisi liikunnallisesti passiivisista. SAKU ry:ssä käynnistyy viisivuotinen Liikkumalla opit ammattiisi -projekti, jonka tavoitteena on kehittää aktiivisen harrastustoiminnan malli ammatillisiin oppilaitoksiin. Aktiivisesti ammattiin -mallin kehittämisen myötä pääsevät idulle myös Ammattiosaajan työkykypassi ja ALPO.fi-hyvinvointiportaali.

Myös kilpailutoimintaa rukataan vähemmän kilpailua ja enemmän liikunnan iloa painottavaan suuntaan. Niin opiskelija- kuin henkilöstötapahtumien halutaan tavoittavan entistä paremmin myös passiivisia liikkujia.

2007 Kehittämisryhmät ja SAKU-verkosto toimintaa kehittämään

Järjestön tärkein tehtävä on palvella jäsenistöään, ja kentän ääntä halutaan kuunnella tarkalla korvalla. Syksyllä 2007 käyntiin saatu kehittämisryhmä-organisaatio tuo 60 aktiivista sakulaista eri puolilta Suomea mukaan toiminnan kehittämiseen. Omat kehittämisryhmänsä ovat opiskelijoiden liikunnalla ja kulttuurilla, opiskelijoiden hyvinvointipalveluilla, työyhteisöliikunnalla, viestinnällä sekä Kuerkievarilla.

 

 

2008 Henkisistä kisoista SAKUstarsiin

SAKU ry:n historian suurin tapahtuma järjestetään keväällä 2008, kun kulttuurikilpailut ovat osa Ammatillisen koulutuksen suurtapahtumaa Espoossa. Kolme kisajärjestäjää, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutus-kuntayhtymä, ottaa vastaan ainutlaatuisen haasteen ja isännöi samassa paikassa samaan aikaan sekä Taitaja-kilpailuja että SAKUstars-nimellä lanseerattuja ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailuja. SAKUstars-kisoihin osallistuu noin 950 nuorta, koko suurtapahtuman yleisömäärä on noin 50 000 katsojaa ja SAKUstarsin saama median ja yleisön huomio on taatusti suurin koko kisojen historian aikana.

2009 SAKU ry 60 vuotta

Vuonna 2009 muisteltiin menneitä ja nautittiin yhteisistä saavutuksista. SAKU ry:n 60-vuotinen historia on täynnä pyyteetöntä työtä ammattiin opiskelevien liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemiseksi sekä työyhteisöliikunnan hyväksi. Isoja persoonia, sitoutuneita puurtajia, hauskoja tapahtumia, hienoja muistoja ja yllättäviä käänteitä on vuosikymmenten varrella kertynyt enemmän kuin lyhyeen historiikkiin mahtuu. Näitä kaikkia hienoja hetkiä muisteltiin yhdessä SAKU ry:n 60-vuotisjuhlilla sekä juhlavuoden suurtapahtumassa, joka houkutteli Tampereelle lentopallon, futsalin ja halliyleisurheilun pariin noin 700 henkilöstöliikkujaa.

2010 Liikuntakampanjoista uutta toimintaa

Vuonna 2009 järjestettiin ensimmäinen nettipohjainen liikuntakampanja henkilöstölle juhlavuoden kunniaksi. Vuonna 2010 uudesta jutusta tuli jo perinne, kun hyvän vastaanoton saavuttanut kampanja sai jatkoa. Ensimmäisessä kampanjassa Marssittiin Marsiin 2 000 kävelijän voimin. Vuoden 2010 Aikamatka houkutteli mukaan jo 2 500 liikkujaa.

2011 Kohti uutta strategiakautta

SAKU ry:n toiminta laajeni ja monipuolistui voimakkaasti vuodesta 2004 alkaen. Vuosikymmenen vaihteessa havahduttiin tilanteeseen, jossa toiminta oli monipuolista mutta pirstoutunutta, tavoitteiltaan samansuuntaista mutta vaikeasti hahmottuvaa. Uuden strategian työstäminen käynnistettiin kesällä 2010, ja työtä olivat tekemässä matkan varrella niin hallitus, toimisto kuin kehittämisryhmätkin. Yhteisen suunnan ydinasiat kirkastuivat nopeasti: SAKU ry:n on oltava läsnä arjessa, tehtävä vaikuttavaa toimintaa ja tuotettava iloa ja hyvinvointia.

Vuoden 2016 visioksi asetettiin saavuttaa asema hyvinvoinnin edistämisen tärkeänä kumppanina ammatillisessa koulutuksessa. Vision saavuttamisen mukaiset päämäärät tiivistettiin neljään lyhyeen lauseeseen: SAKU ry yhdistää, on läsnä arjessa, tarjoaa elämyksiä ja muuttaa maailmaa.

SAKU ry:n jäsenistö hyväksyi uuden strategian vuoden 2011 syyskokouksessaan.

2012 Koko vuosi on liikuntavuosi

Uuden strategiakauden tavoitteita lähdettiin liikunnan osalta tavoittelemaan vuonna 2012 lanseeraamalla uusi tuote, Ammattiosaajan liikuntavuosi.

Liikuntavuoden tavoitteena on lisätä paikallisten liikuntatapahtumien tarjontaa ammatillisissa oppilaitoksissa. Lukuvuodelle tarjotaan ideat ja ohjeistus neljän erilaisen liikunnallisen tempauksen tai tapahtuman järjestämiseen. Toiveena on, että tapahtuman järjestäjinä toimisivat opiskelijat. Ensimmäisen liikuntavuoden muodostivat köydenveto, luokkakeilailu, mailapelit ja katulajit.

2014 Arjen arkki -toiminta vakiintuu

SAKU ry on 2010-luvulla ollut aktiivinen hanketoimija, ja järjestön kehittämistyötä on tehty paljon hankkeiden tukemana. ESR-rahoitteinen Arjen arkki -hanke mahdollisti SAKU ry:lle taas uuden roolin. Järjestö alkoi hankkeen myötä toimia hyvinvointia edistävien mallien ja materiaalien kokoajana ja levittäjänä. Työtä tehdään sekä viestinnän keinoin että kentälle jalkautumalla. Täydessä lastissa seilaava Arjen arkki onkin ollut viime vuosina tuttu näky erilaisissa seminaareissa, oppilaitostapahtumissa ja SAKU ry:n omissa tapahtumissa.

2015 Työkykypassi 2.0

SAKU ry on ollut mukana Ammattiosaajan työkykypassin kehittämistyössä alusta asti. Ensimmäisten käyttöönottovuosien aikana väline on todettu tarpeelliseksi mutta osittain liian hankalaksi. Näiden kokemusten ja tutkintouudistuksen tarjoaman ilmiselvän tilaisuuden myötä Ammattiosaajan työkykypassi uudistettiin versioon 2.0. Passin suorittamisen tueksi uudistettiin myös Alpo.fi-sivustoa, joka esittelee työkyvyn haasteita kolmen erilaista työtä tekevän hahmon kautta. Lisäksi kehitettiin Ammattikuntoon.fi-palvelu, joka kannustaa liikkumaan ja tarjoaa erilaisia hyvinvointia edistäviä haasteita.

2016 Hyvästit Kuerkievarille

SAKU ry:n Tuki-Säätiön omistama Koulutuskeskus Kuerkievari palveli Lapin-kävijöitä vuodesta 1954 alkaen. Vuosikymmenten aikana Kuertunturin rinne tuli tutuksi erilaisille seminaariryhmille, tykyporukoille ja yksittäisille matkailijoille.

2010-luvulla vuosittaiset majoitusvuorokausimäärät alkoivat kuitenkin laskea ja toiminta muuttui taloudellisesti kannattamattomaksi. Marraskuussa 2015 SAKU ry:n Tuki-Säätiön hallitus teki raskaan päätöksen käynnistää valmistelut Kuerkievarin myymiseksi. Myynti käynnistyi keväällä 2016 ja syyskuussa 2016 tehtiin kaupat uuden omistajan kanssa. Ammatillisen koulutuksen oma Lapin tukikohta palveli hyvin aikansa, mutta aikojen muuttuessa sille ei enää ollut tarvetta. Monelle Kuerin kävijälle jäi paikasta kuitenkin hyvät muistot ja pysyvät kaipuu Lapin tunturimaisemiin.

 

Puheenjohtajat

  • opettaja Lauri Immonen, Hämeenlinna 1949–1956
  • rehtori Ville V. Koivisto, Hamina 1956–1967
  • opettaja Väinö Ripatti, Lappeenranta 1967–1976
  • rehtori Pentti Niekka, Jämsänkoski 1976–1991
  • rehtori Kalevi Eronen, Joensuu 1991–1997
  • rehtori/yksikönjohtaja Mikko Koivukangas, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 1998–2005
  • rehtori/kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti, SASKY koulutuskuntayhtymä 2006–